Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 13.11.2024/Pykälä 80

Yhteisen hengellisen työn kehittämishanke

270/04.00.00/2024

Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvosto 13.11.2024 § 80

Esittely Seurakuntayhtymän operatiivinen johtoryhmä on vuoden 2024 alusta lähtien työskennellyt yhteisen hengellisen työn kehittämishankkeen parissa. Mukana on ollut myös konsultti Paula Kirjavainen.

 Työn tuloksena yhteinen kirkkoneuvosto on 7.11.2024 tekemässä päätöstä yt-neuvottelujen aloittamisesta seuraavan esittelyn pohjalta:

”Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön diakonia- ja sielunhoitotyön sekä kasvatustyön yksiköissä käynnistyi tammikuussa 2024 kehittämishanke ajan ja toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi, toimintamallien päivittämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on suunnata työtä vastaamaan entistä paremmin tämän hetken tulevaisuuden tarpeisiin. Kokonaisuutta käsiteltiin yhteisessä kirkkoneuvostossa edellisen kerran 19.9.2024 §130. Tuolloin tekemällään päätöksellä yhteinen kirkkoneuvosto valtuutti yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Aulikki Mäkisen edistämään kehitystyötä ja tekemään operatiivista muutossuunnittelua yhdessä muun operatiivisen johdon kanssa.  

 Strategiaprosessin kolme keskeisintä toiminnallista kehitystavoitetta ovat:  

 1) Toiminnallisen yhteistyön parantaminen  

 2) Yhteisen seurakuntatyön toiminnallisen roolin määrittäminen sekä  

 3) Seurakuntien profiilien ja yhteistyön vahvistaminen.  

 Kehitystavoitteet saavuttamalla pystytään kirkastamaan yhteisen seurakuntatyön seurakunnista erillinen perustehtävä, muuttamaan ajoittain liian etäisiksi muotoutuneet toimintatavat yhteistoiminnaksi sekä luomaan toimintaympäristön tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa joustavasti suuntautuvat toimintamallit. 

Työskentelyn aikana yhteiselle seurakuntatyölle on löydetty kolme toiminnallista roolia. Ensimmäinen niistä tarjoaa erityispalveluja suoraan seurakuntalaisille. Seurakuntayhtymässä on vakiintuneita ja pitkälle erikoistuneita työmuotoja ja tulevat jatkossakin säilymään yhteisessä seurakuntatyössä. Esimerkkejä tällaisista toiminnoista ovat sairaalasielunhoito, kirkon keskusteluapu, viittomakielinen työ ja perheneuvonta. 

Toisen toiminnallisen roolin muodostavat Toimintakeskukset. Yksi tai useampi  toimintakeskus ovat paitsi diakonisia, myös yhteisöllisiä hyvän tekemisen paikkoja.

Toimintakeskukset toimivat yhteisen työn ja seurakuntien yhteisellä rajapinnalla ja yhteistyössä. Nuorille aikuisille avataan oma avaran hengellisyyden yhteisönsä, johon on otettu mallia ystävyysseurakunnastamme Bergenistä. 

Yhteisen seurakuntatyön kolmas toiminnallinen rooli on seurakuntiin suuntautuva erityispalvelu, jota on tämän hetken suunnitelman mukaan esimerkiksi tapahtumatuotanto, koulutustuki sekä asiantuntijatuki monikulttuurisuuden huomioimisessa ja hanketoiminnan kehittämisessä. Palveluiden avulla tuetaan seurakuntien ydintehtävän toteutumista, sillä kaikkea ei kannata tehdä seurakunnissa yksin. Seurakuntiin suuntautuvat erityispalvelut elävät seurakuntien tarpeiden mukaan ja niiden vaihtuvia tarpeita arvioidaan säännöllisesti.  

Uudistus luo selkeämmän työnjaon ja yhdessä tekemisen seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön välille. Seurakunta on seurakunnallisen työn perusyksikkö ja yhdessä seurakunnat määrittelevät sen, mitä asioita seurakuntayhtymässä toiminnallisesti tehdään seurakunnallisen työn osalta. Työskentelyn aikana on valmisteltu myös yhdessä tekemistä nykyistä paremmin tukevaa organisaatiomallia. Nykyisen kahden yhteisen seurakuntatyön yksikön sijasta ehdotetaan yhtä yhteisen seurakuntatyön yksikköä, joka toimii yhteisen työn johtajan alaisuudessa. Sovittujen yhteisten seurakunnallisen työn tehtävien taloudelliset resurssit säilyvät suunnitelman mukaan edelleen seurakuntayhtymän alaisuudessa, myös tehtävien siirtyessä paikallisseurakuntiin. Muutoksen yhtenä tavoitteena on henkilöstön nykyistä laajemman liikkumisen mahdollistaminen, sekä tehtävänkuvien joustavuus.   

Yhteisen työn strategiaprosessin ja kehityshankkeen eteneminen edellyttää Kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisten (KirVESTES Liite 10) jatkuvan yhteistoiminnan piiriin kuuluvien neuvottelujen käynnistämistä. Neuvotteluissa käsitellään mm. organisaatiorakenteen ja toimipisteiden, johtamis- ja esihenkilöjärjestelyiden ja tehtävänkuvien oleellisia muutoksia sekä valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja asianomaisten työntekijöiden tai heidän Kirkon yhteistoimintasopimuksen 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen edustajiensa kanssa. Yhteistoimintamenettely toteutetaan asianomaisten yksiköiden ja työntekijöiden kanssa. Menettelyn piiriin kuuluu yhteisen diakonia- ja sielunhoitotyön sekä yhteisen kasvatustyön koko henkilöstö, eli 105 työntekijää sekä yksiköiden johtajat.  

Jatkuvan yhteistoiminnan menettelyn tarkempia tavoitteita ovat mm.: 

• Yhteisen diakonia- ja sielunhoitotyön ja yhteisen kasvatustyön yksiköiden yhdistäminen. Yksiköllä on yksi johtaja. Uuden yksikön organisoituminen ja johtamismallin luominen. 

• Erityispalveluita suoraan seurakuntalaisille tekevien tehtävien määrittäminen. Henkilöstöresurssin koko on alustavasti 22 henkilötyövuotta. 

• Perustettavien toimintakeskuksien sisältöjen tarkempi määrittäminen ja niihin suuntautuvan Henkilöstöresurssin määritys. Resurssin koko on alustavasti 16 henkilötyövuotta. Keskusta-alueen toimintakeskus toteutetaan uuden yksikön johtajan johdolla, alueelliset toimintakeskukset seurakuntien työnjohdossa. Työntekijät voivat liikkua eri toimintakeskusten välillä.  

• Seurakuntiin suuntautuvien erityispalveluiden tarkemman sisällön ja henkilöstöresurssin määrittäminen. Resurssin koko on alustavasti 10 henkilötyövuotta. Seurakuntiin suuntautuvat erityispalvelut toteutetaan joko uuden yhteisen seurakuntatyön yksikön tai seurakuntien johdon alaisuudessa. 

• Yhteisen seurakuntatyön tämän hetken työntekijöiden siirtyminen paikallisseurakuntiin tilanteessa, jossa työtehtävät eivät liity keskusta-alueen toimintakeskukseen tai seurakuntalaisille/seurakunnille tehtäviin erityispalveluihin. Varhaiskasvatus siirtyy pääasiassa seurakunnissa toteutettavaksi. Paikallisseurakuntiin siirtyvä henkilöstöresurssi on alustavasti noin 55 henkilötyövuotta  

• Seurakuntayhtymän Turun kaupungille ostopalveluna toteuttaman koululaisten iltapäivätoiminnan tulevaisuudesta päättäminen. 

Valmisteilla ei ole tuotannollisista tai taloudellisista syistä toimeenpantavaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista, joten jatkuvassa yhteistoimintamenettelyssä näitä ei käsitellä. Yhteistoimintamenettely käynnistyy marraskuun aikana ja sen arvioidaan kestävän tammikuun 2025 loppuun saakka. Yhteistoimintamenettelyn päätyttyä yhteinen kirkkoneuvosto päättää mm. organisaatiorakenteesta, toimipisteistä sekä johtamis- ja esihenkilöjärjestelyistä.”

Kaarinan seurakuntaneuvoston ulkopuolelta on tätä pykälää käsittelemään kutsuttu myös yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Ismo Seivästö.

Esitys Keskustellaan kehityshankkeesta ja merkitään tiedoksi.

Päätös Esityksen mukaan. Ismo Seivästö poistui kokouksesta pykälän 80 käsittelyn jälkeen.