Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 02.11.2022/Pykälä 100

Tammisunnuntain järjestäminen Turun tuomiokirkossa

336/04.02.00/2022

Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto 02.11.2022 § 100

Esittelijä Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen

Esittely Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneliitto on tehnyt seurakuntaneuvostolle aloitteen, joka kuuluu näin:

   "Keväällä 1918 Suomi eli vaaran vuosia. Myös 1940-lukua kutsutaan vaaran vuosiksi. Molempina aikoina kansamme koki Neuvosto-Venäjän taholta suurta uhkaa.

    Kun Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917 ja Venäjän uusi duuma tunnusti Suomen itsenäisyyden joulukuun lopulla, tilanne ei suinkaan rauhoittunut, vaan samaan aikaan alkoi sosiaalidemokraattien vasemman laidan kiihottama kapina laillista hallitusta vastaan. Tammikuun 27.päivän ja 28.päivän välisenä yönä 1918 eli Tammisunnuntaina tilanne kehittyi vapaussodaksi, kansalaissodaksi, veljessodaksi, sisällissodaksi jne, kun Pietarista tuli Trotskilta käsky "Anastakaa valta, vangitkaa hallitus!"

   Turku oli joutunut punaisten valtaan jo marraskuussa 1917 ja vapautui siitä 13.04.1918, jolloin Saariston Vapaajoukko marssi kaupunkiin. Turun seudun suojeluskuntalaiset olivat siirtyneet Satakuntaan ja Uuteenkaupunkiin. Kankaanpäässä muodostettiin Turun komppania Porin Pataljoonan 5. komppaniaksi. Uuteenkaupunkiin ja sieltä edelleen Ahvenanmaalle siirtynyt noin 500 miehen osasto alkoi käyttää nimeä Ahvenanmaan retkikunta ja myöhemmin Turun Rintamapataljoona, joka siirtyi Ruotsin kautta Ikaalisten rintamalle. Yhdistyksemme vaalii näiden joukko-osastojen perinteitä (www.vapevarsinaissuomi.yhdistysavain.fi).

   Ympäri Suomea on vuosikymmenten ajan vietetty Tammisunnuntaita hartain menoin ja myös seppelpartioin. Onhan se myös marsalkka Mannerheimin kuolinpäivä. Monilla suomalaisilla on suvussaan ehkä kipeitäkin muistoja näistä tapahtumista.

    Kun Suomen eduskunta päätti lähes yksimielisesti 16.5.2022 (eli vapaussodan päättymisen 104-vuotispäivänä) hakea Naton jäseneksi, voitaneen ajatella taas, että yhteisen itäisen uhan edessä löysimme jälleen yksimielisyyden ulkoista uhkaa vastaan puoluekannasta riippumatta.

  Voitaneen vetää johtopäätös, että vuosien 1917-1918 kipeät muistot voidaan jo unohtaa ja yhtyä loimaalaisen toimittajan keväällä julkaiseman kirjan nimeen "Kaikki voittivat, kun punakapina kukistettiin". Jopa vasemmistossa on hetkittäin oltu tätä mieltä.

   Edellä mainittujen joukko-osastojen sankarivainajien hautamuistomerkki on Tuomiokirkon seinustalla. Yhdistyksemme viettää aina Tammisunnuntaita osallistumalla jumalanpalvelukseen Tuomiokirkossa, sen jälkeen on seppeleenlaskutilaisuus hautamuistomerkillä ja lopuksi pienimuotoinen kaikille avoin kahvitilaisuus Hamburger Börsissä juhlapuhujineen. Seppelpartion lähettäminen kirkosta on puuttunut viime vuosina. Tulevan Tammisunnuntain juhlapuhuja on Porin Prikaatin komentaja prikaatikenraali Vesa Valtonen.

    Samana sunnuntaina on myös rippilasten sunnuntai. Pienimuotoinen seppelpartion lähettäminen toisi uusille sukupolville myös historian tunnetuksi ja tuon päivän merkityksen. Se ei olisi mitenkään häiritsevä asia.

   Kun Ukrainan kansa taistelee parhaillaan itsenäisyytensä puolesta ja suomalaisetkin ovat tilanteesta huolissaan, yhdistyksemme hallitus päätti yksimielisesti esittää, että Turun Tuomiokirkon seurakuntaneuvosto päättäisi ottaa jatkuvaksi käytännöksi seppelpartion lähettämisen turkulaisten vapaussoturien sankarihaudalle. Yhdistyksemme hoitaisi kaikki asian vaatimat järjestelyt.

 Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistys ry

 Jouko Fossi, VTM, kapteeni (res)

 Asiasta on käyty suullisesti Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen edustajien kanssa neuvotteluja, joissa he ovat esittäneet Tammisunnuntain esillä pitämistä ja seppelpartion lähettämistä messun lopussa.

 Tammisunnuntaita vietetään Suomen sisällissodan alkamisen muistoksi tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Sisällissota jakoi kansan ja sen seurauksena kuoli 36640 ihmistä, joista valkoisia oli 5179. Valkoisten perinnejärjestöt vaalivat Tammisunnuntain muistoa ja juhlallisuuksia vietetään ennen muuta Pohjanmaalla.

 Tuomiokirkossa vietetään erilaisia talvi- ja jatkosotaan liittyviä tilaisuuksia ja niiden tehtävänä on toisaalta kiittää sodan veteraaneja ja lottia uhrautumisestaan Suomen puolesta, mutta myös muistuttaa sodan kauheudesta ja rauhan rakentamisesta. Tammisunnuntain merkitys on kuitenkin toinen, eikä se ole kansakuntaa yhdistävä, vaan enemmänkin sitä erottava juhla.

 Tammikuun viimeisenä sunnuntaina vietetään valtakunnallista rippikoulusunnuntaita. Rippikoululaiset kutsutaan tuolloin kirkkoon vanhempineen ja nuoret ovat mukana valmistelemassa messua. Tammisunnuntain ja rippikoulusunnuntain yhdistäminen on keinotekoista ja vaikeasti toteutettavaa.

 Asia on kuitenkin tärkeä perinneyhdistykselle ja siksi on mahdollista, että seppelpartio lähetetään kirkosta, kuitenkin messun ulkopuolella. Lähettävän papin tehtävänä on tuolloin tähdentää seppelpartion olevan rauhan ja sovinnon merkki niin kansakunnan kuin myös kaikkien kansojen välillä. Tilaisuus ei ole Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaa ja päätös voidaan ottaa tarvittaessa uudelleen käsittelyyn.

 Kirkkojärjestyksen mukaan kirkon käytöstä vastaa kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa.

Esitys Turun tuomiokirkkoseurakunta ei järjestetä Tammisunnuntaita, eikä seppelpartiota voida lähettää seurakunnan messusta. Sen sijaan seppelpartio voidaan lähettää messun loputtua erikseen sovittavana aikana.

Päätös Esityksen mukaan.