Dynasty tietopalvelu Haku RSS Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://tukasrky10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://tukasrky10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 03.12.2025/Pykälä 73


 

 

Selostus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoherrojen opintomatkasta Lontooseen 5.-9.11.2025

 

167/01.02.03.01/2022

 

Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto 03.12.2025 § 73

  

  

 

 

Esittelijä kirkkoherra Pauliina Uhinki-Suominen

 

Esittely Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoherrat tekivät opintomatkan Lontooseen 5.-9.11.2025. Matkalla tutustuttiin erilaisiin Englannin kirkon seurakuntiin ja niiden toimintaan. Erityisenä näkökulmana oli tutustumiskohteissa tehtävä monikulttuurisuustyö.

 

 Matkanjohtajana ja tutustumiskohteiden suunnittelijana oli kirkkoherra Maria Obafemi-Onuigbo. Hän on Suomessa toimivan Englannin kirkon Pyhän Nikolauksen (St. Nicholas) seurakunnan kirkkoherra. Käytännön asioissa matkanjohtajana oli kirkkoherrakokouksen sihteeri, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Teemu Hälli. Matkan kulut maksettiin seurakuntayhtymän kirkkoherrojenkokouksen määrärahasta.

 

 Matkan aikana tutustuttiin seuraaviin kohteisiin:

  • Springfield University Hospital: sairaalasielunhoitajien moniuskontoisen tiimin toiminta sairaalasielunhoidossa
  • St Anne’in seurakunnan ja rovastikunnan kirkkojen työ, etenkin monikulttuurisuuteen liittyen
  • Holy Trinity Church, Hounslow: monikulttuurinen työ kirkossa ja yhteisössä
  • St Paul’s Cathedral: katedraalin kontekstissa tapahtuva työ
  • Chelmsford Cathedral: tuomiokirkkoseurakunnan työ pakolaisten keskuudessa, tilanne maahanmuuttajien ja paikallisten välillä Essexissä.
  • Sunnuntaina oli mahdollisuus tutustua haluamansa seurakunnan jumalanpalvelukseen. Osallistuin Holy Trinity Brompton -seurakunnan pääjumalanpalvelukseen ja tutustuin kirkon tiloihin.

 

 Tutustumiskohteet olivat hyvin valittuja ja mielenkiintoisia. Seurakunnat, joissa vierailimme, olivat Englannin kirkon seurakuntia, ja kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Teologiset painotukset olivat jossakin seurakunnassa konservatiivisia ja toisessa liberaaleja, jumalanpalveluselämän muodot olivat erilaisia ja käytännön toiminta alueen seurakuntalaisten ja toisista kulttuureista tulevien ihmisten parissa oli vaihtelevaa. Springfield University Hospitalissa kuulimme lisäksi eri uskontojen välisestä yhteistyöstä sairaalaympäristössä.

 

 

 Matkalla nähdyt ja kuullut asiat saivat pohtimaan, olisiko seurakuntien toiminnan rohkeampi profilointi hyvä ajatus myös meillä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän eri seurakuntien alueilla asuvien ihmisten tarpeet saattavat olla osin erilaisia. Jossakin on esimerkiksi enemmän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kuin toisaalla, ja joillakin alueilla on enemmän lapsia ja nuoria tai vaikkapa yksinasuvia kuin jonkin muun seurakunnan alueella. Myös kirkkorakennukset ovat erilaisia ja mahdollistavat siten erilaisia asioita mm. jumalanpalveluselämän, konserttitoiminnan ja erilaisten kokoontumisten osalta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän eri seurakunnat voisivat rohkeammin painottaa omassa jumalanpalveluselämässään sellaisia käytäntöjä, jotka sopivat parhaiten kuhunkin kirkkotilaan. Oman alueen erityispiirteitä kannattaisi yrittää ymmärtää paremmin, ja käyttää niitä nykyistä enemmän vahvuuksina ja painopisteinä toiminnan suunnittelussa.

 

 Toinen ajatuksia herättävä kokonaisuus oli tutustuminen siihen, miten maahanmuuttajataustaisten ihmisten tavoittaminen oli Lontoon alueen seurakunnissa onnistunut ja mitä se oli vaatinut. Monikulttuurista työtä tekevissä seurakunnissa korostettiin sitä, että yhteys syntyy henkilökohtaisen tutustumisen kautta. On tärkeää olla kiinnostunut toisesta kulttuurista tulevan ihmisen elämästä ja ajatuksista, hänen tavoistaan toimia arjessa ja viettää juhlaa, hänen perheestään sekä muista asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Vasta tutustumisen jälkeen on mahdollista kokea merkityksellistä yhteyttä ja löytää yhteisiä asioita. Silloin on luontevaa myös kutsua tutustumaan seurakunnan toimintaan.

 

 Yksittäisten kontaktien kautta syntyy myös yhteys eri kieli- ja kansallisuusryhmiin laajemminkin. Yhteyttä voi rakentaa myös käytännön auttamisen kautta, kuten vaatteiden tai yösijan tarjoamisella, ruuan antamisella ja auttamalla lomakkeiden täyttämisessä, bussilipun hankkimisessa tai opastamalla muissa sellaisissa asioissa, jotka voivat olla muualta tulleelle vieraita. Myös suomen kielen oppimisen vahvistaminen eri tavoin on tärkeää.

 

 Kun joku sitten tulee tutustumaan seurakuntaan, voi esimerkiksi pyytää häntä lukemaan messussa tekstin omalla kielellään tai muulla tavalla heti ottaa mukaan tekemään yhdessä. Myös musiikissa ja yhteislauluissa voi pyrkiä löytämään helposti lähestyttäviä lauluja, joihin on mahdollista liittyä, vaikka ei osaisi hyvin suomea eivätkä virret olisi tuttuja.

 

 Tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen on hidasta, mutta oikotietä ei ole. Jos vain lähettää kutsuja tai tiedotteita, kukaan ei tule. Näitä samoja havaintoja voisi käyttää mallina myös siihen, miten kohtaamme ja tavoitamme ihmisiä ylipäänsä. Tutustumalla, osoittamalla välittämistä ja kiinnostusta – ja sen jälkeen kutsumalla mukaan seurakunnan toimintaan. Meillä saattaa nykyisellään jäädä tekemättä tuo viimeksi mainittu. Kohtaamme ja autamme monia ihmisiä joka päivä, mutta kutsummeko heitä myös mukaan seurakunnan tilaisuuksiin?

 Opintomatka Lontooseen oli onnistunut ja tarjosi paljon pohdittavaa ja käyttökelpoisia ideoita. Matka oli antoisa ja tärkeä myös matkalle osallistuneiden keskinäisen yhteyden ja luottamuksen vahvistumisen kannalta.

 

 

Esitys Merkitään tiedoksi kirkkoherran selostus Lontoon-matkasta.

 

Päätös Merkitään tiedoksi.