Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 19.03.2025/Pykälä 32

Päätös jatkuvan yhteistoiminnan piiriin kuuluvien neuvottelujen tuloksista yhteisen seurakuntatyön strategiaprosessin ja kehityshankkeen edistämiseksi

180/00.05.01/2021

Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto 19.03.2025 § 32

Esittelijä Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen

Esittely Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto teki kokouksessaan 7.11.2024 päätöksen (YKN 7.11.2024 § 175) jatkuvan yhteistoiminnan piiriin kuuluvien neuvottelujen käynnistämisestä yhteisen diakonia- ja sielunhoitotyön sekä yhteisen kasvatuksen henkilöstön kanssa. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Aulikki Mäkinen valtuutettiin käynnistämään neuvottelut.

 Neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa käytiin tammikuun 2025 aikana. Henkilöstön edustajina toimivat pääluottamusmiehet Merja Forsman (Kirkon Alat ry), Arno Heinonen (Juko ry) ja Jaakko Sydänmaanaho (Kirkon Alan Unioni ry) sekä työsuojeluvaltuutetut Katja Koskinen ja Tanja Rantapere. Työnantajaa edustivat tuomiorovasti, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Aulikki Mäkinen, talous- ja hallintojohtaja Timo Laakso, henkilöstöpäällikkö Tekla Määttänen, lakiasiain päällikkö Ann-Mari Mäntylä, diakonia- ja sielunhoitotyön johtaja Teemu Hälli ja vt. kasvatustyön johtaja Susanna Lundqvist.

 Neuvottelukertoja henkilöstön edustajien kanssa oli yhteensä viisi. Kolmessa neuvottelussa käsiteltiin koko asiakokonaisuutta. Sekä diakonia- ja sielunhoitotyölle että kasvatustyölle järjestettiin yksi erillinen neuvottelukerta. Viiden henkilöstön edustajien kanssa pidetyn neuvottelun lisäksi järjestettiin yksi neuvottelu yhteisen seurakuntatyön kahden johtajan kanssa. Pöytäkirjat neuvottelujen päättämisestä ovat pykälän liitteenä.

 Yhteistoimintaneuvotteluissa käytiin läpi yhteisen seurakuntatyön kehittämiseksi suunniteltujen toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Henkilöstön edustajille esiteltiin suunniteltu uusi organisaatiorakenne, ehdotus uudesta johtamisjärjestelmästä, yhteisen seurakuntatyön tulevia toiminnallisuuksia, toiminnallisuuksiin suunnattavia resursseja ja seurakuntiin johtoon siirtyvien resursseja ja toiminnallisuuksia. Esitettyjä ratkaisuja esitellään tarkemmin liitteessä ”Seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön yhteistoimintamenettely”.

 Yhteisen seurakuntatyön kehittämishankkeessa pyritään luomaan toimintamallit, johtaminen ja organisaatio, joilla pystytään vastaamaan toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin ja kehittämään yhteistyötä. Prosessin kolme keskeisintä toiminnallista kehitystavoitetta ovat edelleen:

 1) Toiminnallisen yhteistyön parantaminen 

 2) Yhteisen seurakuntatyön toiminnallisen roolin määrittäminen sekä  3) Seurakuntien profiilien ja yhteistyön vahvistaminen. 

 Jatkuvan yhteistoiminnan piiriin kuuluvien neuvottelujen jälkeen yhteiselle kirkkoneuvostolle esitetään seuraavia ratkaisuja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi:

• Yhteisen seurakuntatyö järjestetään yhden yhteisen seura-kuntatyön yksikön alaisuuteen. Yksikköä johtaa yhteisen seu-rakuntatyön johtaja.

• Yhteisen seurakuntatyön yksikössä toimii neljä lähiesihenkilön johtamaa tiimiä:

1. ”Perhe” – perheneuvonta ja kirkon keskusteluapu (resurssi 9 htv)
2. ”Sairaala ja oppilaitokset” – sairaalasielunhoito ja oppilaitostyö (resurssi 10 htv)
3. ”Toimintakeskukset” – yhteisen seurakuntatyön vastuulla nuorten aikuisten yhteisö sekä keskustan vapaaehtoisuuden ja auttamisen keskus (resurssi 9 htv)
4. ”Palvelut seurakunnille” – seurakuntien toiminnan tukemisen asiantuntija-, tuki- ja koordinaatiotoiminnot (13 htv)

• Nuorten aikuisten yhteisön ja keskustan vapaaehtoisuuden ja auttamisen keskuksen käynnistämisten tukemiseksi on suunniteltu kahden työntekijän rekrytointia.

• Seurakuntien johtoon siirtyviä toiminnallisuuksia ovat:

• Varhaiskasvatus. Seurakuntiin siirtyy 42 henkilötyövuoden resurssi lastenohjaajia.
• Varhaiskasvatuksen ohjaus paikallisseurakunnissa. Seurakuntiin siirtyy kahden henkilöstövuoden resurssi.
• Seurakuntien nuorisotyön vahvistaminen. Seurakuntiin siirtyy kahden työntekijän resurssi.
• Alueelliset toimintakeskukset Varissuolla ja Kaarinassa. Alueellisiin toimintakeskuksiin siirtyy neljän henkilötyövuoden resurssi.
• Seurakuntien johdolla tapahtuva ”Palvelut seurakunnille”. Seurakuntiin siirtyy neljän henkilötyövuoden resurssi.

• Yhteisen seurakuntatyön toimintojen määrärahat säilyvät seurakuntayhtymässä – riippumatta siitä, tapahtuuko toiminto paikallisseurakunnan vai yhteisen seurakuntatyön alaisuudessa.

• Tehtävien vaativuudet eivät lähtökohtaisesti muutu. Vaativuudet ja mahdolliset palkkavaikutukset tarkastetaan aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua muutosten voimaantulosta. Joissakin tilanteissa tarkastaminen voidaan tehdä jo aiemmin.
• Yhteisen seurakuntatyön nykyisistä määräaikaisista työsuhteista päätetään tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti määräaikaisuudet eivät jatku toiminnallisuuksien muuttuessa.

• Koululaisten iltapäivätoimintaa supistetaan kahden iltapäiväkerhon verran. Viiden iltapäiväkerhon toiminta jatkuu.

• Yhteisen seurakuntatyön papiston tehtävänkuviin lisätään soveltuvin osin rippikoulutyöhön ja kesällä toimituksiin osallistuminen.

 Valmisteilla ei ole tuotannollisista tai taloudellisista syistä toimeenpantavaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista.

 Esitetyt uudistukset luovat selkeämmän työnjaon ja vahvistavat yhdessä tekemistä seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön välille. Seurakunta on seurakunnallisen työn perusyksikkö ja yhdessä seurakunnat määrittelevät sen, mitä asioita seurakuntayhtymässä toiminnallisesti tehdään seurakunnallisen työn osalta. Muutoksen yhtenä tavoitteena on henkilöstön nykyistä laajemman liikkumisen mahdollistaminen, sekä tehtävänkuvien joustavuus. Esitetyt muutokset vaativat tällä hetkellä voimassa olevien ohje- ja johtosääntöjen muokkaamista.  

 Esitettyjen uudistusten kustannusvaikutukset eivät ole merkittäviä. Uudistuksiin voidaan kohdentaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaan toimintaan suunnattua verokertymää. Järjestelyillä tulee olemaan vaikutuksia tilakuluihin, mutta kokonaisvaikutusta on hankala arvioida tässä vaiheessa.

 Uusien toiminnallisuuksien tarkemmat sisällöt luodaan kevään 2025 aikana yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstön kanssa tullaan keskustelemaan helmi-maaliskuussa toiminnallisuuksien sisällöistä ja niiden vaatimista osaamisista sekä tehtävänkuvista. Keskustelujen jälkeen työnantaja tekee päätöksen henkilöstön sijoittamisesta uuteen organisaatioon ja määrittää työntekopaikan uuden organisaation aloittaessa sekä tehtävien sisällön. Tehtävänkuvat tarkentuvat kevään ja syksyn aikana. Keskustelut henkilöstön kanssa tullaan käymään yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen jälkeen joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna.

 Uudet toiminnallisuudet käynnistyvät syksyn 2025 aikana. Johtamisjärjestelyjen ja organisaation osalta yhteiseen kirkkoneuvostoon tuodaan päätösesityksiä keväällä 2025.

 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 13.2.2025 hyväksyä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen mukaisen uuden yhteisen seurakuntatyön organisaation ja toiminnallisuuksien rakenteen:

1. Yhteinen seurakuntatyö järjestetään yhden yhteisen seurakuntatyön yksikön alaisuuteen. Yksikköä johtaa yhteisen seurakuntatyön johtaja.
2. Yhteisen seurakuntatyön yksikkö järjestäytyy neljään toiminnalliseen tiimiin. Yksikön kokonaisvahvuus on alustavasti 43 htv.

3. Yhteisen seurakuntatyön toiminnallisuuksia siirtyy seurakuntien johdolla toteutettavaksi. Kokonaisuudessaan seurakuntiin siirtyy 54 htv:n resurssi.

4. Yhteisen seurakuntatyön toimintojen määrärahat säilyvät seurakuntayhtymässä – riippumatta siitä, tapahtuuko toiminto paikallisseurakunnan vai yhteisen seurakuntatyön alaisuudessa.

 Yhteinen kirkkoneuvosto valtuutti tuomiorovasti, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Aulikki Mäkisen edistämään yhteisen seurakuntatyön kehitystyötä yhdessä muun operatiivisen johdon kanssa. Esitettyjen muutosten vaatimat muokkaukset ohje- ja johtosääntöihin sekä yhteisen seurakuntatyön johtamisnimitykset tuodaan yhteisen kirkkoneuvoston päätettäväksi keväällä 2025.

Esitys Asia merkitään tiedoksi.

Päätös Esityksen mukaan.