Dynasty tietopalvelu Haku RSS Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://tukasrky10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://tukasrky10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kiinteistöjohtokunta
Pöytäkirja 01.10.2024/Pykälä 57


 

Maarian kirkon korjauksen tilanne

 

238/03.03.01.01/2024

 

Kiinteistöjohtokunta 01.10.2024 § 57

  

  

 

Esittelijä Kiinteistöjohtaja Kalle Luoma

 

Esittely Koroisten piispanistuimen koillispuolelle rakennettu Maarian kirkko kuuluu Vähä-joen ja Aurajoen alajuoksun keskiaikaisten kivikirkkojen keskittymään. 1200-luvun alussa perustetun seurakunnan kivikirkko on historiallinen maamerkki pitäjän hengellisestä ja hallinnollisesta keskuksesta, joka sijaitsi aluksi Koroisten piispanistuimen ja myöhemmin hiippakunnan keskuksen Turun tuomiokirkon läheisyydessä.

 

 Maarian kirkon valmistuminen ajoittuu nykytutkimuksen mukaan 1440-luvulle. Kirkon nykyasu on peräisin 1980-luvun alkupuolen laajasta peruskorjauksesta, jossa sisäpuolen restaurointitöiden lisäksi korjattiin rakenteita, parannettiin tilojen toimin-nallisuutta ja uusittiin 1930-luvulla asennetut tekniset järjestelmät. Merkittävin muutos oli keskiaikaisten elementtien esiin nostaminen ja vastaavasti uusgotiikan kerrostuman poistaminen.

 

 Rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmia 2010-luvun loppupuolella ja rakennukseen on tehty korjauksia johtamalla mm. kattovedet poispäin rakennuksesta. Suoritetuilla korjauksilla ei ole kuitenkaan saavutettu toivottua lopputulosta, koska ratkaisevaa olisi saada estettyä ilmavuodot rakennuksen alapohjasta, mikä vaatii koko alapohjan uusimisen. Lattiarakenteet on aikaisemmissa korjaus- ja muutostöissä toteutettu vuonna 1909 valetun betonilaatan päälle. Rakenteesta on puuttunut kapilaarikatko, joka on osaltaan vaikuttanut kosteusvaurion syntymiseen.

 

 Lattiarakenteen korjaukselle on selvitetty eri vaihtoehtoja ja nyt viimeisimmissä suunnitelmissa esitetään kirkkosalin puulattia-alueen rakenteiden uusimista kokonaisuutena. Vanha lattiarakenne esitetään purettavaksi ja tämän alta kaivettaisiin pois maa-ainesta siten, että pystytään toteuttamaan kapilaarikatkon vaatimat rakennekerrokset. Uusi lattiarakenne toteutettaisiin betonirakenteisena, jossa on kantava betonilaatta sekä betoninen pintalaatta. Tämän päälle toteutettaisiin uusi lautalattiarakenne sekä osaan lattia-alueita uusi tiililaattalattia. Tiililaatoitetulle uudelle, lattian osuudella sijoitetaan betoniseen pintalaattaan vesikiertoinen lattialämmitys-putkisto. Lautalattian alueella toteutetaan aikaisemman toteutustavan periaatteita vastaavasti lämmitys kirkkosalin penkkien alle sijoitetuin uusittavin patterein. Lattia-laudoitus ja laajennettava tiililattia toteutettaisiin nykyisten pintamateriaalien mukai-sina väritykseltään sekä mitoitukseltaan.

 

 Lattiarakenteiden uusimisen yhteydessä parannettaisiin kirkkosalin esteettömyyttä toteuttamalla tuulikaapin alueen uusi lattia loivasti luiskattuna, sekä koko kirkkosalin lattia hyvin loivasti kaltevana. Kallistus toteutettaisiin hyvin loivana kirkkosalissa, tämä olisi noin 5,4 mm metriä kohden. Lattian kallistaminen mahdollistaa myös ta-soeron poistamisen alttarialueen sekä kirkkosalin lattioiden väliltä. Lattiarakenteiden uusimisen yhteydessä toteutettaisiin induktiosilmukat kirkkosalin lattiarakenteeseen.

 

 Alttarialueen sekä sisäänkäynnin alueen toiminnallisuutta sekä monikäyttöisyyttä parannettaisiin poistamalla lähimmät kolme ja neljä penkkiriviä alttarin edustalta sekä neljä penkkiriviä molemmilta puolilta keskilaivaa lehterin alapuoleiselta alueelta. Näiden alueiden poistettavat penkit esitetään korvattavan irtotuolein. Lisäksi alttarin irtotuolein varustettava alue toteutettaisiin tasaisena lattia-alueena.

 

 Toiminnalliset muutokset keskittyvät pääosin kirkkosaliin sisäänkäynnin sekä alttarin lähialueille. Sisäänkäynnin läheisyyteen on suunniteltu keittiökalusteen sekä wc-tilan lisääminen. Samassa muutoksessa nykyisen siivouskomeron sijainti muuttuu. Keittiökaluste varustetaan siirtoseinärakentein, jolla voidaan häivyttää keittiön toiminnot, kun näitä ei käytetä.

 

 Teknisinä korjauksina toteutettaisiin kirkon sähkö-, lämmitys-, ja äänentoistojärjestelmien uusiminen sekä valaistuksen parannukset. Kirkon yleisvalaistukseen tarvitaan parannuksia sekä säädettävyyttä. Uudessa suunnitelmassa alttarin edustan irtotuolit mahdollistavat tilan monipuolista käyttöä erityyppisissä tilaisuuksissa ja näin tämän alueen valaiseminen tulee tarkasteltavaksi. Lisäksi on toivottu krusifiksin sekä saarnatuolin valaistukseen parannuksia.

 

 Maarian kirkon peruskorjauksen rakennustoimikunta on teettänyt suunnitelmat, joissa em. muutos- ja korjaustoimenpiteet on esitetty. Arkkitehtisuunnitelmat sekä rakenneleikkaus ovat liitteenä.

 

 Rakennustoimikunta on myös teettänyt kustannusarvion, jonka mukaan hankkeen kustannukset ovat 1.302.000 euroa (sis. alv 25,5 %). Kustannukset jakaantuvat seuraavasti:

 - B1 Rakennuttajan kustannukset  264.000 € 

 - B2 Rakennustekniset työt 700.000 €

 - B3,4 LVIA- ja sähkötyöt 258.000 €

  - B5 Erillishankinnat ja varaus 80.000 €.
 

 Kustannukset tarkentuvat, kun toteutussuunnitelmat on laadittu ja kun urakkatarjoukset on saatu.

 

 Rakennustoimikunta on pyytänyt lausunnot Maarian seurakunnan seurakuntaneuvostolta sekä seurakuntayhtymän vammaiseneuvostolta. Hankkeen pääsuunnittelija pyytää lausunnon museovirastolta.

Loppusyksyn aikana valmistellaan urakkalaskentasuunnitelmia ja rakennuslupahakemusta. Myös lapsivaikutukset arvioidaan.

 

Esitys Kiinteistöjohtokunta käsittelee ja kommentoi Maarian kirkon korjaussuunnitelmia ja merkitsee asian tiedoksi.

 

Päätös Esityksen mukaan. Suunnitelmat todettiin hyviksi, eikä kommentoitavaa ollut.